TIMO HALTTULA

AIHE 1. MAATALOUS

Millä keinoilla suomalaisen maatalouden kannattavuus turvataan?

Yhdellä sanalla ”uudistumalla”. Sama koskee myös muita elinkeinoja. Maaseudulle uusiutuva energia tarjoaa merkittäviä ansaintamahdollisuuksia raaka-aineiden tuotannolla, energian myyntituloina sekä maanvuokratuloina. Biokaasulaitokset sekä aurinkovoimalat nousevat merkittäväksi osaksi Suomen energiantuotantoa. Maataloudella ja maatalousympäristöllä on merkittävä rooli matkalla kohti hiilineutraalia Suomea ja luontokadon ehkäisyä. Viljelytapoja ja maan hoitoa kehittämällä hiiltä sitoutuu peltoon entistä tehokkaammin. Tavoitteena on hidastaa ilmastonmuutosta vähentämällä maatalouden hiilipäästöjä ja muuttamalla maatalous nettohiilipäästäjästä hiilinieluksi. Hieman pidemmällä aikavälillä on odotettavissa, että Pohjois-Euroopan rooli kasvaa ruoantuotannossa: Meidän olosuhteemme huonontuvat todennäköisesti vähemmän, kun taas monet nykyiset tuotantoalueet kärsivät vielä enemmän esimerkiksi tulvista ja kuivuudesta. Vastuumme ruoantuotannon riittävyydestä ja kestävyydestä tulee kasvamaan.

Eläintuotannon tulee tukea maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta ja ravinteiden kierrätystä. Parhaimmillaan sopiva määrä kotieläintuotantoa luo edellytyksiä myös kasvituotannolle; esimerkiksi maan kasvukuntoa parantava nurmiviljely sopii märehtijöiden rehuksi ja parantaa maata muita viljelykasveja varten. Samalla kun maatalouselinkeinon riippuvuus nykyisenlaisesta eläintuotannosta pienenee, avautuu mahdollisuuksia uudenlaisten ruokajärjestelmien kehittymiseen. Asteittainen siirtymä kohti kasvispainotteisempaa elintarviketuotantoa on välttämätöntä.

2. Miten varmistetaan Suomen elintarvikehuolto ja omavaraisuus?

Lähtökohtana on oltava, että riittävä ravinnon saatavuus turvataan koko väestölle kriisi- ja poikkeustilanteissa. Huoltovarmuus toteutuu tehokkaimmin, kun elintarviketuotanto on kannattavaa ja monipuolista normaalioloissa. Pidetään yllä maatalouden tuotantokyky eli pellot ja muu infrastruktuuri sekä osaaminen. Elintarvikehuolto ei saa olla liikaa tuonnin varassa. On huolehdittava kotimaisen ruoantuotannon riittävästä monipuolisuudesta, jotta se ei ole haavoittuvimpien tuotantomuotojen, kuten siipikarjan ja sianlihan tuotannon varassa. Myös tuotantopanosten (kylvösiemenet, lannoitteet, polttoaineet, rehut ja kasvinsuojeluaineet) riittävä omavaraisuusaste on oltava kunnossa. Lisäksi lannoitteiden ja polttoaineiden, tutkimusta ja kehittämistä on edistettävä. Jakamis- ja yhteisötalouden mahdollisuuksia maaseudulla on tunnistettava.

AIHE 2. TURVALLISUUS.

1. Millä keinoilla turvallisuuden tunne saadaan säilymään maaseudullakin?

2. Mikä on suurin turvallisuusuhka seudullamme? Miten siihen tulisi puuttua?

1) Turvallisuus on aiheena moniulotteinen. Kun yhdelle turvallisuuden tunne tulee siitä, ettei lähiympäristössä ole tai liiku muita niin toinen kokee saman turvattomaksi. Kolmas taas kokee turvattomuutta ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Kaikille yhteistä on, että hätätilanteessa apu on saavutettavissa. Maaseudulla tämä tarkoittaa yhteysverkkojen (tie-, puhelin- ja tietoverkot) kunnossapitoa ja palveluiden kohtuullista vasteaikaa avun saapumiseksi.

2) Seudullamme ovat samat uhkakuvat kuin laajemminkin, aina maailmanlaajuisesti. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen tai ilmastonmuutos ovat suurimmat uhat. Ne ovat kooltaan niin suuria, että niiden hahmottaminen on vaikeaa. Tänään syntyneet sukupolvet joutuvat kohtaamaan valtavia muutoksia elinpiirissään. Ilmastonmuutosta ja luontokadon rehottamista vastaan voimme toimia aktiivisesti seudullisissa yhteisöissä. Kun muutkin toimivat samoin, olemme voiton puolella. Itsestä kannattaa aloittaa.

AIHE 3. YRITTÄJYYS.

1. Pitääkö yrittäjyyttä tukea? Jos, miten? 

2. Miten maaseutu pidetään elinvoimaisena?

1)      Niitä yrityksiä, joilla on uudistumisen edellytykset ja halua uudistua kestävään, vihreään talouteen pitää tukea suorilla tuilla ja esimerkiksi perustulon käyttöönotolla. Yritystuet, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä tai fossiilienergian käyttöä, on syytä leikata. Ympäristölle ja terveydelle haitallisen kulutuksen verotusta tulee kiristää ja samaan aikaan työn ja yrittämisen verotusta tulee asteittain keventää.

2)      Elinvoima koostuu monesta. Maaseutu ei ole ainoastaan alkutuotantoa. Se on myös koti, koulu, työ, harrastukset ja koko elämän kirjo. Etätyön mahdollistama monipaikkaisuus luo niihin kaikkiin mahdollisuuksia, mutta lopulta ihmisten omat valinnat ratkaisevat. Suomessa alkutuotannon olosuhteet huonontuvat ilmastonmuutoksen seurauksena todennäköisesti vähemmän, kun taas monet nykyiset eteläisimpien maiden tuotantoalueet kärsivät vielä enemmän esimerkiksi tulvista ja kuivuudesta. Vastuumme ruoantuotannon riittävyydestä ja kestävyydestä tulee kasvamaan.